Aineisto ja kuviot

Metsävaratieto
Suomen metsäkeskuksen keräämä tieto yksityismetsien puustosta ja kasvupaikoista. Esitetään metsäkuvioittain ja sisältää puuston määrän, puulajit, iän, kehitysluokan, kasvupaikan ja toimenpide-ehdotukset. Metsäkartta näyttää metsävaratiedot kartalla minkä tahansa kiinteistön kohdalta.
Avoin metsätieto
Metsäkeskuksen metsävaratieto on ollut vuodesta 2018 avointa tietoa, jota kuka tahansa saa käyttää. Avoimeen tietoon eivät kuulu omistajan tiedot eivätkä Metsään.fi-palvelun omistajakohtaiset tiedot.
Metsäkuvio
Yhtenäinen metsäalue, jolla puusto ja kasvupaikka ovat samankaltaisia – tyypillisesti 0,5–5 hehtaaria. Kuvio on metsäsuunnittelun ja arvion perusyksikkö. Katso Kuviorajat ja kuvionumerot.
Kuvionumero
Metsäkeskuksen kuviolle antama juokseva numero, joka näkyy kartalla lähelle zoomattaessa. Numerot toistuvat eri kiinteistöillä, joten kuvio yksilöidään kiinteistön ja numeron yhdistelmällä.
Kiinteistötunnus
Maanmittauslaitoksen tunnus muotoa 698-408-12-34 (kunta-kylä-talo-tila). Metsäkartassa kiinteistön kuviot haetaan tunnuksella, katso Kiinteistötyökalu.
Laserkeilaus
Lentokoneesta tehtävä mittaus, jossa laserpulssit mittaavat maanpinnan ja latvuston korkeuden. Metsävaratiedon puustotulkinta perustuu laserkeilaukseen ja ilmakuviin; koko maa keilataan noin kuuden vuoden kierrossa.
Latvusmalli
Laserkeilauksesta laskettu kartta puuston pituudesta noin metrin ruudukossa. Näyttää yksittäiset puut, aukot ja taimikot tarkemmin kuin kuviotieto. Katso Latvusmalli kartalla.
Koeala
Maastossa mitattu ympyrä- tai suorakaidealue, jonka puustomittauksilla laserkeilauksen tulkinta kalibroidaan. Koealat eivät näy avoimessa tiedossa, mutta ne selittävät, miksi kuvion luvut ovat tilastollisia arvioita.
Laskennallinen päivitys
Metsäkeskus kasvattaa kuvion puustoa kasvumalleilla keilausten välillä. Tiedon tilavuus ja ikä siis "kasvavat" vuosittain ilman uutta mittausta; tehdyt hakkuut päivittyvät ilmoituksista viiveellä.
Inventointipäivä
Päivä, jolta kuvion puustotieto on peräisin (keilaus tai maastoinventointi). Mitä vanhempi, sitä enemmän laskennallista kasvatusta luvuissa on. Näkyy Kuvion tiedot -dialogin Puusto-osiossa.
Tietolähde
Kertoo, miten kuvion puusto on määritetty: laserkeilaustulkinta, maastoinventointi, metsäsuunnitelma tai laskennallinen päivitys. Maastossa mitattu tieto on yleensä tarkinta.

Puusto

Tilavuus (m³/ha)
Puuston runkotilavuus hehtaarilla kuorineen. Kuvion kokonaistilavuus = m³/ha × pinta-ala. Tärkein yksittäinen luku metsän arvossa.
Tukkipuu
Rungon järeä osa, josta saadaan sahatavaraa. Mäntytukin läpimitta latvasta on tyypillisesti vähintään 15 cm ja kuusitukin 16 cm. Tukista maksetaan selvästi kuitua korkeampi kantohinta.
Kuitupuu
Rungon ohuempi osa (latvaläpimitta yleensä 6–7 cm), joka menee sellun ja paperin raaka-aineeksi. Arvoltaan noin kolmasosa tukista.
Hukkapuu
Tilavuuden osa, joka ei ole tukkia eikä kuitua: latvukset, alamittaiset rungot ja laho. Metsäkartta ei laske sille arvoa.
Puulajiosuus
Männyn, kuusen ja lehtipuun osuudet kuvion tilavuudesta prosentteina. Metsäkartta hinnoittelee tukin ja kuidun puulajeittain näiden osuuksien mukaan.
Pääpuulaji
Puulaji, jonka osuus tilavuudesta on suurin. Ohjaa kehitysluokan tulkintaa, taimikon arvoa ja hakkuutavan hinnastoa.
Keski-ikä
Puuston tilavuudella painotettu ikä vuosina. Yhdessä kasvupaikan kanssa kertoo, onko kuvio harvennus- vai uudistuskypsä.
Keskipituus ja keskiläpimitta
Puuston pohjapinta-alalla painotettu pituus metreinä ja rinnankorkeusläpimitta (1,3 m) senttimetreinä. Järeys ratkaisee tukkiosuuden.
Pohjapinta-ala (m²/ha)
Runkojen poikkileikkausala rinnankorkeudella hehtaaria kohti. Kuvaa puuston tiheyttä; harvennusmallit perustuvat siihen.
Runkoluku
Puiden määrä hehtaarilla. Taimikoissa ja nuorissa metsissä tiheyden mittari, jolla taimikonhoidon tarve arvioidaan.
Kasvu (m³/ha/v)
Puuston vuotuinen tilavuuskasvu. Metsäkartan hakkuu- ja tuottolaskelma käyttää sitä jäävän puuston tuoton arviointiin.
Puujakso ja osite
Puujakso on saman ikäinen puusto (esimerkiksi ylispuut ja alikasvos erikseen), osite yhden puulajin puusto jaksossa. Kuvion tiedot näyttää ositteet puulajeittain.

Kasvupaikka ja maa

Pääryhmä
Kangas (kivennäismaa) tai suo: korpi, räme, neva tai letto. Suokuvioilla korjuu on usein mahdollista vain talvella.
Kasvupaikkatyyppi
Maan viljavuusluokka: lehto, lehtomainen kangas (OMT), tuore kangas (MT), kuivahko kangas (VT), kuiva kangas (CT) ja karukkokangas (ClT). Viljavuus määrää kasvun ja maapohjan arvon.
Maalaji
Kivennäismaalla moreeni, hiekka, hieta tai savi; turvemailla turpeen paksuus. Vaikuttaa korjuukelpoisuuteen ja uudistamistapaan.
Ojitustilanne
Ojittamaton, ojitettu tai muuttuma/turvekangas. Kunnostusojitus on yleinen metsänhoitoehdotus ojitetuilla soilla.
Korjuukelpoisuus
Metsäkeskuksen luokitus siitä, milloin puunkorjuu kuviolla onnistuu: ympärivuotinen, kesä kivennäismaalla, kuiva kesä, kesä turvemaalla, kuiva kesä turvemaalla tai talvi. Vaikeat kohteet alentavat kantohintaa. Katso Korjuukelpoisuus.

Kehitysluokat

A0 – aukea
Uudistusala, jolla ei vielä ole taimikkoa. Arvo on maapohjassa.
T1 ja T2 – taimikot
T1 pieni taimikko (alle 1,3 m), T2 varttunut taimikko (yli 1,3 m, läpimitta alle 8 cm). Arvotetaan taimikkotaulukolla, ei puuston tilavuudella.
02 – nuori kasvatusmetsä
Ensiharvennusvaiheen metsä, läpimitta 8–16 cm. Metsäkartta lisää nuorelle kasvatusmetsälle odotusarvolisän, koska se on kasvamassa tukkipuuksi.
03 – varttunut kasvatusmetsä
Harvennusvaiheen metsä, läpimitta yli 16 cm, ei vielä uudistuskypsä. Yleensä metsän arvokkain kasvuvaihe.
04 – uudistuskypsä metsä
Puusto on saavuttanut uudistuskypsyyden iän tai järeyden perusteella. Arvo on lähes kokonaan hakkuuarvoa.
05 – suojuspuumetsikkö
Uudistetaan luontaisesti kuuselle suojuspuiden alle. Harvinainen.
Y1 ja S0
Y1 ylispuustoinen taimikko (taimikko ja sen päällä harvat ylispuut), S0 siemenpuumetsikkö (männyn luontainen uudistaminen). Arvo = taimikko + ylispuut.
ER – eri-ikäisrakenteinen
Jatkuvan kasvatuksen metsä, jossa on kaikenikäistä puustoa. Hakkuut poimintoina.

Toimenpiteet ja ehdotukset

Toimenpide-ehdotus
Metsäkeskuksen laskennallinen tai maastossa tehty ehdotus hakkuusta tai metsänhoitotyöstä vuosineen. Ehdotus ei velvoita mihinkään. Katso Suositukset.
Hakkuutapa
Ensiharvennus, harvennus, uudistushakkuu (avohakkuu), siemenpuu- tai suojuspuuhakkuu, ylispuiden poisto tai poimintahakkuu. Kantohinta vaihtelee hakkuutavan mukaan: uudistushakkuussa korkein, ensiharvennuksessa matalin.
Metsänhoitoehdotus
Taimikon varhaisperkaus ja taimikonhoito, nuoren metsän hoito, kunnostusojitus, lannoitus, uudistaminen (muokkaus, istutus, kylvö). Metsäkartta arvioi niille kustannuksen €/ha.
Hakkuukertymä
Ehdotetussa hakkuussa poistuva puumäärä kuutiometreinä. Metsäkeskus ilmoittaa sen osalle ehdotuksista; muille Metsäkartta arvioi osuuden kuvion ainespuusta.
Kantohinta
Hinta, jonka ostaja maksaa pystyssä olevasta puusta kuutiometriltä puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain. Luonnonvarakeskus julkaisee kantohinnat viikoittain. Katso Kantohinnat ja hinta-alueet.
Kantorahatulo
Hakkuusta omistajalle maksettava summa: kertymä × kantohinta puutavaralajeittain. Metsäkartta näyttää sen ehdotuksille nykyhinnoin.
Metsänkäyttöilmoitus
Metsäkeskukselle ennen hakkuuta tehtävä ilmoitus, voimassa kolme vuotta. Kertoo hakkuuaikeen, ei toteutumaa. Katso METE-kuviot ja ilmoitukset.
METE-kohde
Metsälain 10 §:n erityisen tärkeä elinympäristö (esimerkiksi puro, lähde, rehevä korpi), jossa hakkuita on rajoitettu. Näkyy Metsäkartassa omana tasona ja kuvion tiedoissa.

Arvion käsitteet

Summa-arvomenetelmä
Metsän arvon laskentatapa: puuston hakkuuarvo + taimikoiden arvo + odotusarvolisä + maapohjan arvo, josta vähennetään kokonaisarvon korjaus. Katso Miten arvio lasketaan? ja Metsän arvo ja metsän hinta.
Hakkuuarvo
Puuston arvo, jos se hakattaisiin nyt: tukki ja kuitu kertaa kantohinta, korjuukelpoisuudella korjattuna.
Odotusarvolisä
Nuoren kasvatusmetsän (02) lisäarvo sen tulevasta kasvusta tukkipuuksi. Ilman sitä nuori metsä arvotettaisiin pelkäksi kuitupuuksi.
Maapohjan arvo
Metsämaan arvo ilman puustoa, €/ha kasvupaikan viljavuuden ja alueen mukaan.
Kokonaisarvon korjaus
Summasta vähennettävä prosentti (tyypillisesti 10–30 %), joka huomioi hallintokulut, korjuun kustannukset ja sen, ettei kaikkea puustoa voi realisoida heti.
Mistä termit tulevatKäsitteet noudattavat Metsäkeskuksen metsätietostandardia ja Luonnonvarakeskuksen tilastoja. Kehitysluokkien ja hakkuutapojen koodit ovat samat, jotka Metsäkeskuksen avoin WFS-rajapinta ja Metsään.fi käyttävät.